12. helmikuuta 2019

MITÄS NYT?

No niin, otsikkohan sen aika lailla tiivistääkin. Viimeisimmästä postauksesta on aikaa lähes päivälleen viisi kuukautta, kameraan en ole koskenut moneen kuukauteen ja kirjoitusinto on kadonnut jonnekin teille tietämättömille. Syksy oli kiireinen. Tein tosi paljon töitä ja työstressin määrään nähden myös tosi paljon koulujuttuja. Työtilanne kuitenkin muuttui äkillisesti joulukuun lopussa, ja vuoden vaihteen jälkeen mulla on ollut vähän liikaakin aikaa. Tuntuu, että en oikein tiedä, mille tässä alkaisi. Työnhaku on jälleen ajankohtainen stressin aihe koulusta puhumattakaan.

Sitten on tämä blogi. Minun pieni internetnurkkaukseni, jonka olen jättänyt ihan heitteille. Syyskuun lopussa lähdin Marriah'n ja Annin kanssa parin viikon turneelle ja sen jälkeen minusta ei olekaan kuulunut täällä mitään. Kaiken stressin myötä motivaatio vähän lopahti, en ole syksyn jälkeen jaksanut kuvata mitään posteja ja jos totta puhutaan, niin kirjeitäkin olen saanut kirjoitettua vain vaivoin. Olen miettinyt tosi paljon, mitä tämän blogin kanssa teen, ja pitkään ainoalta vaihtoehdolta tuntui blogin sulkeminen. Tuntuu, että olen ollut ajautumassa tähän pisteeseen jo viimeiset pari vuotta, sillä olen ollut aika tyytymätön omaan "kädenjälkeeni" ja oman lisänsä bloggausinnon laskuun ovat tuoneet tekniset vaikeudet - ensin Photobucketin sekoaminen ja nyt viimeisimpänä Flickrin päätös muuttaa palvelunsa maksulliseksi. Olen siis käyttänyt noita palveluita alustana kuvilleni, sillä en ole halunnut ladata niitä blogiin Bloggerin kautta.

Vuosien saatossa blogi on ollut minulle niin tärkeä ja niin selkeä juttu; välillä on ollut taukoja ja ongelmia, mutta sitten kun bloggausinnostus on iskenyt, on tuntunut siltä kuin olisi palannut takaisin kotiin. Nyt kuitenkin koti tuntuu vähän vieraalta ja kolkolta. Puhuin jo varmaan reilu vuosi sitten siitä, että haluaisin kirjoittaa enemmän musiikista, kirjoista, elokuvista ja tv-sarjoista ja teinkin lyhyen postaussarjan, jossa esittelin vuoden 2017 lemppareitani. Kirjejutut, jotka ovat jo vuosia olleet tämän blogin kantava teema, ovat edelleen minulle läsnä päivittäisessä elämässäni. Etenkin ne ihmiset, jotka kirjeenvaihto on minun elämääni tuonut, ovat mulle aivan korvaamattomia. Tuntuu kuitenkin siltä, että mulla ei oikeastaan ole enää motivaatiota kirjoittaa postijutuista. Harmillisesti kirjeenvaihdon harrastaminen on muuttunut kausittaisemmaksi ja ehkä osaksi sen takia tuntuukin siltä, että jos jatkaisin postijuttujen kirjoittamisesta, mulla olisi aika harvoin tänne asiaa.

Sen sijaan haluaisin kirjoittaa matkoista ja noista yllä mainituista musiikki- ja elokuvasuosituksista ja muista jutuista. Ehkä ihan vähän käsitöistä? Mulle on kuitenkin epäselvää, mitä tämän blogin lukijat minun blogilta etsivät tai kaipaavat. Se on ihan selvää, että mitään aktiivista lukijakuntaa minun blogillani ei ole, eikä ole varmaan koskaan ollutkaan, mutta kyllä tänne kävijätietojen perusteella aina joskus joku eksyy. Harvoin, mutta eksyy kuitenkin. Siispä minun kysymykseni kuuluukin, onko minun blogini lukijoilla kiinnostusta lukea muista aiheista kuin postijutuista? En millään haluaisi jättää bloggaamista kokonaan, mutta toisaalta blogi on sosiaalisen median muotona nykyään sellainen, että sen kautta on vaikea tavoittaa ihmisiä, jos lukijakuntaa ei ole vuosien varrella karttunut satoja tai tuhansia. Sosiaalisen median kautta kommunikointi on siirtynyt Instagramiin, Twitteriin ja Youtubeen, eikä mikään ihme. Esimerkiksi Instagramin kautta tulee juteltua ja kommunikoitua täysin tuntemattomien ihmisten kanssa hyvinkin usein ja jokainen postaus saa takuuvarmasti ainakin yhden tykkäyksen. Blogissa näen kuinka moni postausta on käynyt katsomassa, mutta esimerkiksi viime vuoden aikana julkaistuihin yhdeksääntoista postaukseen on kommentoitu kahdeksan kertaa, jos jätän omat kommenttini pois laskuista. Tavallaan siis näen, että kyllä täällä joku minunkin lisäksi käy, mutta harvoin kukaan jättää käynnistään varsinaista jälkeä. Se on sääli, sillä joka ikinen kommentti tekee minut aivan älyttömän iloiseksi. Mitä tällä siis ajan takaa on se, että esimerkiksi juuri Instagramissa vuorovaikuttaminen on jotenkin paljon mutkattomampaa ja siihen on ehkä pienempi kynnys. Kuka tahansa blogia kirjoittanut tietää, että on tosi tylsää, jos postauksen tekemiseen käyttää paljon aikaa, mutta lopulta vaikuttaa siltä, kuin kukaan ei huomaisi sitä.

Tällaisia ajatuksia mulla on viime aikoina ollut blogista ja bloggaamisesta. Nyt on sitten aika harkita, että mitä seuraavaksi. Pähkinänkuoressa: haluaisin jatkaa kirjoittamista / haluaisin kirjoittaa jostain muusta kuin postijutuista / jos jatkan kirjoittamista, on pakko löytää jokin fiksu alusta kuvien lataamista varten / on myös tehtävä ulkoasumuutoksia / on ehkä poistettava vanhoja postauksia tai löytää helppo keino, jolla saan kuva-asiat vanhoista postauksista järjestykseen. Mitäs TE tästä tuumitte?