18. heinäkuuta 2019

ROTTERDAM PT. 3

Nyt päästään taas takaisin Rotterdamiin. Tosiaan sinä päivänä kun vuokrattiin pyörät, päätettiin myös käydä Euromastissa, joka on siis näkötorni. Tornin korkeus kokonaisuudessaan on lähes 200 metriä, mutta ylin taso, jolle turistit pääsevät kiipeämään, on noin 96 metrin korkeudessa. Me hypättiin vielä panoraamahissin kyytiin, joka tangon yläosaan asetuttuaan pyörii hitaasti ympäri, jolloin näkee helposti koko Rotterdamin (ja vielä Haagiinkiin asti).

Now it's finally time to get back to Rotterdam. So on the day when we rented the bikes, we also decided to go up to Euromast, which is an observation tower.  The tower is almost 200 meters high, but the highest level open to visitors is in the height of 96 meters. We also went to the panorama elevator that goes all the way up to the tower, and once it is high up, it slowly begins to spin so that you can see all of Rotterdam (and even The Hague).

Sisäänpääsymaksu Euromastiin taisi olla kympin luokkaa, mikä sinänsä on aika suolainen hinta näkötornista, mutta itse turistikohteiden ystävänä kyllä maksoin sen ihan mielelläni, sillä tornista oli kyllä tosi kiva katsella maisemia.

The entrance fee was around 10 euros, which is a little pricy for an observation tower, but as a friend of all the traditional tourist sights and destinations, I was happy to pay that. Also the views from the tower were definitely worth it.

Rotterdamin satama on Euroopan suurin ja koko maailman kolmanneksi suurin satama, ja tässä kuvassa näkyykin kaupungin satama-aluetta, joka on koko pituudeltaan yli 60 kilometriä, ja koko tämä matka on laitureiden ympäröimää. Kaupunki haluaisi ilmeisesti laajentaa satama-aluetta entisestään, mutta kaikkia rotterdamilaisia ajatus ei miellytä. Satamaa on laajennettu useita kertoja aiemminkin, mutta erityisesti kaupungin arkkitehdit ovat sitä mieltä, että satamaa ei pitäisi laajentaa enää yhtään.

The Rotterdam harbor is the biggest in Europe and the third biggest harbor in the whole wide world. In the picture above you you can see the harbor area of the city, which is over 60 kilometers long in total and filled with docks. According to my understanding, the city of Rotterdam wants to expand the harbor, but that is not an appealing idea to all the people of Rotterdam. The harbor has been expanded many times before, and especially the architects of the city feel like expanding it more is not a good idea.

Tässä kuvassa näkyy Erasmus-silta ja tuossa aivan oikealla, osaksi kuvan ulkopuolella, näkyy yksi Rotterdamin korkeimmista rakennuksista, De Rotterdam. Se on myös koko Alankomaiden suurin rakennus.

In this picture you can see the Erasmus bridge, and on the very right, partly outside of the picture, you can see one of Rotterdam's highest buildings, De Rotterdam. It is also the largest building in all of The Netherlands.

Puhuin aiemmissa postauksissa siitä, kuinka Euromastissa istuessa näki hyvin sen, että Rotterdam on todella erikoinen kaupunki sikäli, että keskustassa näkee paljon moderneja rakennuksia ja pilvenpiirtäjiä, mutta perinteisiä hollantilaisia tiilitaloja ei ole missään. Tässä kuvassa näkyy, että keskustan ulkopuolella on jonkin verran myös niitä harjakattoisia tiilitaloja. Ja tuolla aivan kaukana horisontissa  (vasemmassa yläkulmassa) tosiaan pilkistää Haag!

In the previous posts I mentioned, how up from the Euromast it was easy to see that Rotterdam truly is a quirky city, when it comes to architecture. In the city center you barely see any of the traditional brown Dutch houses, since it is filled with modern buildings and skyscrapers. In this picture you can see that outside the city center there are some brown brick houses standing in neat lines like Lego blocks. And far in the horizon (in the upper left corner) truly is The Hague!

Modernista tyylistä puheen ollen, aivan kauppahallin vieressä sijaitsevat merkilliset keltaiset talot olivat myös kyllä melkoinen ilmestys. Näitä kutsutaan nimellä cube houses, eli kirjaimellisesti kuutiotalot. Wikipedian mukaan yksi taloista on yleisölle avoin, mutta me ei hoksattu käydä siellä kurkistelemassa. 

Speaking of modern architecture, right next to the market hall are these peculiar houses that are quite the sight for a tourist. These are called cube houses, since they are shaped like cubes. Wikipedia tells that one of the houses is open to public, but we didn't realize that and hence didn't visit inside.

Ja kuten aiemmassa postauksessa mainitsinkin, uuvuttavan pyöräilypäivän lopuksi mentiin vielä vähän perinteisempiin maisemiin tuulimyllyjä katselemaan.

And like I mentioned in the earlier post, after a long and tiring day of cycling around, we went to see one of the most traditional Dutch sites, the windmills.

13. heinäkuuta 2019

"I'VE GONE TO LOOK FOR AMERICA"




Viime vuoden lopulla sattuneista epäonnisista tapahtumista poiketen minua on kerrankin potkaissut onni! Hain helmikuun lopulla vähän spontaanisti ja katotaan nyt mitä tästä tulee -asenteella harjoittelupaikkaa Yhdysvalloista. Annoin motivaatiokirjeeseen kaikkeni ja työstin sitä tuntitolkulla päiväkausia. Monen kuukauden jännityksen jälkeen sain kuulla olevani haussa jatkossa ja pari viikkoa siitä eteenpäin sain tietää saaneeni paikan! Kaikki tuntuu vieläkin tosi epätodelliselta ja vieraalta, ennen kaikkea siksi, että en ole ikinä kokenut mitään tämmöistä. Riemun, kauhun, innostuksen ja paniikin tunteet velloo minun päässä jatkuvasti, enkä osaa oikein eritellä, että mikä niistä on päällimmäinen tunne kullakin hetkellä. Työharjoittelussa olen toki ollut monta kertaa aiemminkin, mutta toisella puolella maapalloa en ole vielä käynyt, saati viettänyt siellä puolta vuotta itsekseni. Sehän tässä jännittääkin kaikkein eniten.

Kun viime vuoden lopulla työpaikkani meni konkurssiin, olin tosi stressaantunut ja surullinen. Erityisen hankalaksi ja harmilliseksi tilanteen kuitenkin teki se, että olin jo suunnitellut elämääni jonkin verran eteenpäin ja päättänyt, että kun mulla on ekaa kertaa palkallinen kesäloma, lähden viimein käymään Amerikassa, sillä oon jo niin kauan haaveillut sinne matkustamisesta. Nämä haaveet sai jäädä takaisin hautumaan, kun työt loppuivat niin yllättäen. Tuntuu uskomattomalta, että yhtäkkiä mulle on tarjoutunut mahdollisuus mennä Atlantin toiselle puolelle sittenkin!

Se, että minun tuleva harjoittelupaikkani sijaitsee Yhdysvalloissa (tarkemmin sanottuna Michignanin osavaltiossa yläniemimaalla), on samaan aikaan unelmien täyttymys, mutta myös tosi pelottavaa. En oo ehkä vielä henkisesti valmistautunut siihen, mitä kaikkea tämä rupeama tulee minulta vaatimaan. Yritän valmistautua kaikkeen tosi huolellisesti ja tehdä listoja ja suorittaa vaadittavat toimenpiteet ajoissa, mutta silti jännitys on ihan älyttömän kova. Yritän kuitenkin virittäytyä positiiviseen mielentilaan joka kerta, kun jonkinlainen epäilys alkaa kalvaa.

Toivon, että pääsen kirjoittamaan sitten teillekin paljon kuulumisia Michiganista! Jos teillä on kokemuksia Amerikassa matkailusta tai pidemmästä oleskelusta siellä tai muualla ulkomailla, haluaisin mielelläni kuulla kaikki vinkit! Toivottakaa onnea, syyskuussa (tai luultavasti jo elokuun lopulla) mennään!

To make a long story short: I got an internship position in America, and hence I'll be living there for six months starting from September (and hopefully I'll get to go and travel there a bit sooner too)! I'm very excited and also super nervous. If any of you have tips on how to survive or what to do or see in the UP of Michigan (or the States in general), let me know. I'm going through all the emotions you could possibly imagine, all the time, but I'm sure everything will turn out just fine and I'll have a great experience. It has been a long-term dream of mine to visit the States, and to have a chance to work there makes it even more special and thrilling. Wish me luck!

19. kesäkuuta 2019

SUMMER OF 2015 ON FILM

Hei vaan! Pian aion kirjoitella tänne kunnolla kuulumisia, mutta ennen kuin pääsen niiden kimppuun on hoidettava pois muutamia koulujuttuja ja muita juoksevia asioita. Siispä täältä pesee annos kesätunnelmaa, joskin muutaman vuoden takaa. Postauksen kuvat on otettu filmikameralla kesän 2015 Provinssista ja Ruisrockista.

Hi everyone! I'll soon write a proper post on what's going on in my life, but before that I have to do some school work and run some errands. While I do all the boring mumbo jumbo, you can enjoy these analog pictures I took back in 2015 when I attended Provinssi and Ruisrock festivals.

Provinssi 2015

Milky Chance

Kent

Olavi Uusivirta

Ruisrock 2015

Aleksi jokirannassa

Pharrell Williams
Veronica Maggio
Satellite Stories
Foals
Mew
Miika nauttimassa nyhtöburgeria

Disclosure